Etuuksien alikäyttö tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö ei hae ja saa hänelle kuuluvia etuuksia. Syitä ovat muun muassa tietämättömyys itselle oikeutetuista tuista, tuilla elämiseen liittyvä negatiivinen leima tai hakemisen vaivalloisuus ja byrokraattisuus. Mikäli syy tukien hakematta jättämiseen on tiedostamaton, asettaa se kansalaiset epäoikeudenmukaiseen asemaan ja johtaa entisestään kurjistuvampiin elämäntilanteisiin.
Suomessa toimeentulotuen alikäyttö on eri arvioiden mukaan jopa 20-50%
Suomessa toimeentulotuen alikäyttö on eri arvioiden mukaan jopa 20-50%. Tutkimusten mukaan suurinta toimeentulotuen alikäyttö on nuorilla, alle 25-vuotiailla. Alikäytön voi nähdä merkkinä järjestelmän toimimattomuudesta. Minkälainen hyvinvointivaltio se sellainen on, jossa on oikeuksia, joista kansalaiset eivät ole tietoisia? Viimesijaisen toimeentuloturvan tulisi vähentää suhteellista köyhyyttä, mutta se onnistuu siinä huonosti, jos kansalaiset eivät ole tietoisia oikeudestaan siihen tai kokevat liikaa häpeää hakeakseen tukia.
Alikäyttö kohdistuu usein kaikista heikoimmassa asemassa oleviin. Köyhyys on kuormittavaa ja hankaloittaa entisestään kykyä selvitä palveluverkossa. Monet joutuvat turvautumaan ruoka-apuun viimesijaisen toimeentulon riittämättömyyden tai sen alikäytön vuoksi. Leikkaukset ajavat yhä useamman tämän avun piiriin. Väliaikaiseksi hätäavuksi tarkoitettu ruoka-apu muodostuu pahimmillaan pitkäaikaiseksi välttämättömyydeksi, mikäli toimeentulon taso pysyy yhtä heikkona tai laskee entisestään. Haluaako Suomi tosiaan olla ruoka-jonojen mallimaa lähitulevaisuudessa?
Lähteet:
Kuivalainen, Susan (2007) Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja merkitys. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):1
https://www.researchgate.net/publication/282157573_Toimeentulotuen_alikayton_laajuus_ja_merkitys
Iivonen, Saija & Tervola, Jussi & Ollonqvist, Joonas (2022) Kansainvälinen vertailu perus- ja vähimmäisturvaetuuksista. THL Työpaperi 41/2022.
Zitting, Joakim (2023) KoMa-tutkimushankkeen havaintoja ruoka-avusta.
Passoja, Jenni & Vaalgamaa, Niklas (2022) Ruoka-apua yhteistyössä – havaintoja yhteisen tekemisen malleista ruoka-avun kentällä. Ruoka-avun kansallisen järjestökoordinaation kehittämishanke 2021–2023.